Mitä on miehisyys?

Iän lähennellessä kolmeakymmentä olen löytänyt itseni yhä useammin pohtimassa omaa miehisyyttäni. Käyn mielessäni läpi niitä asioita, jotka ovat minussa selkeästi feminiinisiä ja mitkä asiat taas ovat maskuliinisia. Lapsena en kokenut ongelmaksi pukeutua siskojen vaatteisiin tai leikkiä heidän barbeilla. Suosikkini olivat housuhame ja korkeapohjaiset niin sanotusti Spice Girl kengät. 90-luvun lapset ja nuoret varmasti muistavat ne. Olin myös innokas Spice Girls -kuvien kerääjä ja innoissani vaihtelin kuvia kavereiden kanssa koulun pihalla. Vietin aikaa enemmän tyttöjen kanssa. Poikien kanssa en oikein osannut olla. En tiennyt mistä heidän kanssaan pitäisi jutella. En oikein innostunut pelaamaan jalkapalloa tai jääkiekkoa. Mieluummin pelasin tyttöjen kanssa twistiä välitunneilla. Teini-iässä minua ei haitannut, että minulla on korkea ääni tai että tein mieluummin asioita, jotka mielletään enemmän tyttöjen jutuiksi. Kun muut pojat kiinnostuivat mopoista ja autoista, minä haaveilin parturi-kampaajan ja näyttelijän ammatista.

Potrait

Potrait

Vielä hieman yli parikymppisenä olin vahvasti sinut sen suhteen, että en ole se kaikkein miehisin mies. Nykyään kuitenkin mietin huomattavasti enemmän asiaa ja otan sen huomioon valinnoissani. Eräänä päivänä pohdin pitäisikö minun muuttaa hiustyyliäni miehekkäämmäksi. Tästä syystä menin Pinterestiin ja etsin miehekkäitä hiustyylejä. Hakutuloksien hiustyylit olivat kuitenkin miltei samanlaisia kuin mitä minulla jo on. Huomasin nopesti kuitenkin ison eron niiden kuvien kohdalla, joissa minun mielestäni oli miehekäs mies. Parta! Hiustyylissäni ei siis ollut mitään vikaa vaan siinä, että minulla ei ole kunnollista partaa. Tämä nyt on varsin pinnallinen näkemys, mutta tällaisen tulkinnan minä tein.

Ennen kuin aloitin kirjoittamaan tätä kirjoitusta, pohdin mitä on miehisyys – muutoin kuin ulkonäöllisesti. Aika monilla homomiehillä on joitakin tunnistettavia luonteen piirteitä. Jotkut sanovat niiden näkyvän kilometrin päähän. Usein kuulee puhuttavan esim. homonuotista puheessa. Voisin kuvitella, että monen heteromiehen mielestä miehekkyys onkin jotain aivan muuta. Onko siis olemassa yksi malli miehisyyteen, vai voiko miehisyydessä olla erilaisia muotoja?

Potrait

Potrait

En voi olla vakuuttava mies toisen miehen seurassa

Olen aina kokenut olevani eriarvoinen muiden miesten seurassa – erityisesti miehekkäiden miesten. Jos naisseurassa minusta tulee puhelias ja hyvinkin avoin, miesten keskuudessa usein vaikenen ja hiljenen. Työssä osaan nostaa itseni samalle tasolle, mutta vapaa-ajalla huomaan ujostelevani muiden miesten kanssa keskustelua. Johtuukohan tämä siitä, etten koe olevani miehekäs? Tarkoittaako tämä sitä, että miehekkyys on myös itsevarmuutta? Olen kuitenkin iloinen, että olen blogimaailman kautta alkanut tutustua moniin miesbloggaajiin. Sen myötä olen rohjennut keskustelemaan miesten kanssa varmemmin.

Uskon vahvasti, että näiden asioiden miettiminen on yhteydessä ikään ja biologiaan. Olen pohtinut, kokevatkohan heteromiehetkin miehistä alemmuutta toisten heteromiesten rinnalla? Usein 28-vuotiaat miehet perustavat perheen, ellei heillä jo sellaista ole. Voiko omat lapset tai lapsettomuus vaikuttaa miehisyyden kokemiseen? Ja eikös meille kaikille tule jonkinlainen kolmenkympin kriisi? Jospa se nyt vain sattui tulemaan hieman aikaisemmin. Olisi myös mielenkiintoista kuulla kokevatkohan naiset samankaltaisia ajatuksia naiseudesta?

 

Terkuin,

Sami-Petteri

 

Follow:

3 Comments

  1. Inkeri 7.8.2018 / 15:45

    Ihanaa pohdintaa! Tuli mieleen sellainen ajatus, että tärkeintä on varmaankin tulla sinuiksi sekä oman feminiinisyyden että maskuliinisuuden kanssa; tunnistaa sen, kumpi energia itsessä enemmän korostuu luonnostaan, mutta arvostaa myös sitä toista. Helposti toinen puoli voi jäädä piiloon, jos on tottunut arvottamaan toista enemmän, vaikka tasapainoon tarvitaan kumpaakin. Kaikissa on yksilöllinen sekoitus feminiiniä ja maskuliinia (sukupuolesta riippumatta se voi olla millainen tahansa mikstuuri!). Uskon, että naisetkin käyvät läpi samanlaisia tuntoja, mutta kuten todettu, tärkeintä on oivaltaa, että on hyvä tutustua molempiin puoliin itsessä ja kaikilla ne korostuu eri tavalla, koska ollaan ihanan uniikkeja. ❤ Oon kirjoittanutkin (vähän eri näkökulmasta) tähän liittyen: https://rakastarakkautta.com/2018/03/20/naen-kaksi-eri-feminismia/.

    • Sami-Petteri
      Kirjoittaja
      9.8.2018 / 21:11

      Kiitos Inkeri! Se on kyllä totta. Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden tasapaino on varmasti tärkein avain itsensä löytämiseen ja itsensä kanssa sinuiksi tulemiseen. Ehkä pitäs vaan aina näitä asioita pohtiessa muistaa, että kaikki ollaan uniikkeja just niiku sie sanoit. Ei ole syytä liikaa miettiä miehisyyttä tai naisellisuutta vaan enemmän keskittyä siihen mikä saa itessä tuntumaan hyvältä ja oikealta!

      Tuo siun kirjotus oli kyl erittäin hyvä! <3 Oivalsin siun tekstin kautta, että feminiinisyyden ja maskuliinisuuden käsite muuttuu huomattavasti helpommaksi, kun aloin pohtia niitä energioina. <3 <3

      • Inkeri 11.8.2018 / 19:10

        Niinpä ❣oi ihanaa, että mun teksti myös toi jotain uutta näkökulmaa asiaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.