Kuinka päädyin näyttelemään kesäteatteriin?

Olen saattanut jossakin vaiheessa mainita, että olen eksynyt näyttelemään tulevana kesänä Kontiolahden Kanavateatteriin. Se kuinka päädyin mukaan tähän projektiin, on melkoinen sattuma. Voisinkin hieman kertoa siitä ja kuinka tämä harrastelijanäyttelijän ura on minulla lähtenyt käyntiin.

Kontiolahden Kanavateatteri, Kuvaaja: Sami-Petteri Asikainen

Olen koko elämäni ajan haaveillut näyttelemisestä ja kerran jopa hakenut elokuvaan näyttelijäksi. Se ei kuitenkaan tuottanut hedelmää. Noh, viime vuonna, eräänä heinäkuisena viikonloppuna päätin lähteä laulamaan karaokea paikalliseen pubiin. Tuona iltana tapasin oikein mukavan naisporukan. Illan kuluessa puhe jotenkin kääntyi laulamiseen ja teatteriin. Keskustelimme mahdollisuudesta, että tulisin mukaan näyttelemään kesäteatteriin. Lopulta vaihdettiin yhteystietoja ja jäätiin odottelemaan vuoden vaihtumista. Kävin sittemmin Pasin kanssa katsomassa viime kesän esityksen “mies joka ei osannut sanoa ei”. Näytelmä vakuutti ja sai minut kiinnostumaan näyttelemisestä entistä enemmän. Tammikuussa sain sitten viestiä Facebookissa, olenko edelleen innostunut tulemaan mukaan. Tässä sitä nyt ollaan. Harjoittelut ovat käynnissä ja nyt odotetaan vain kesää, että päästään lauteille.

Kontiolahden Kanavateatteri, Kuvaaja: Sami-Petteri AsikainenKontiolahden Kanavateatteri, Kuvaaja: Sami-Petteri Asikainen

Tänä kesänä Kontiolahden Kanavateatteri esittää Sirkku Peltolan Suomen hevonen -näytelmän. Mielenkiintoinen käsikirjoitus sisältää paljon huumoria, mutta se ottaa myös kantaa asioihin. Jokainen hahmo on persoonallinen ja moniulotteinen. Välillä hahmojen keskinäinen tunnelataus on niin isoa ja voimakasta, että sitä voisi jopa leikata veitsellä. Monia naispuoleisia rooleja näyttelee mies. Tämä tuo hauskan ripauksen näytelmään.

Haastava, mutta hauska rooli

Olen aika tyytyväinen rooliin, jonka sain. Oikeastaan halusinkin juuri sen. Näyttelen siis 12-vuotiasta tyttöä. Asetelma varmasti huvittaa, mutta hahmoni taustat ovat erittäin mielenkiintoisia. Hahmon tunnevaihtelut ja sanomaton elämäntarina ovat haastavia näytellä, varsinkin kun tavoitteena ei ole tehdä mitään sketsihahmoa. Mielenkiintoisen lisäyksen tekee, että hahmoni 13-vuotiasta parasta ystävää näyttelee 15-vuotias Taneli.

Hieman jo jännittää. Mitähän katsojat tykkäävät näyttelemisestäni ja näytelmästä ylipäätänsä? Kuinka 27-vuotiaan ja 15-vuotiaan näyttelemät teinitytöt saadaan näyttämään uskottavilta? Teatterin Facebook-sivulta olen kuullut monien odottavan innolla esityksiä. Suosittelen tutustumaan ja seuraamaan Kanavateatteria Instagramissa ja Facebookissa. Jos asustelet Joensuussa/Pohjois-Karjalassa ja/tai olet tulossa kesäksi Joensuu-Kontiolahti akselille lomailemaan, käy varaamassa lippusi ennakkoon täältä.

Oletteko te olleet koskaan mukana näyttelemässä kesäteatterissa, tms.? Käyttekö katsomassa teatteria? Mikä on ollut ikimuistoisin kesäteatterikokemus? Jätä kommenttia.

 

Terkuin, Sami-Petteri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *