Katsaus menneeseen ja maljan nosto tulevaisuudelle! | Happy New Year 2018

Olipahan vuosi! Joulu alkaa olla paketoitu. Samoin vuosi 2017. Nyt on se hetki, kun nostetaan malja Uudellevuodelle ja uudelle vuodelle 2018. Muistellaanpa hetki kulunutta vuotta.

Vuoden ensimmäinen neljännes oli sairaanhoitajaopintojen osalta erittäin kiireinen – isojen kurssien suorittamista ja harjoittelua. Noh, oikeastaan koko vuosi oli opintojen saralla aika kiireinen. Samaan aikaan olen yrittänyt prosessoida surua, joka on ollut tänä vuonna läsnä jokaisessa hetkessä. Kiireisestä ja uuvuttavasta keväästä kuitenkin selvittiin. Saan olla onnellinen siitä, että minulla on taustalla hyvä tukiverkosto, johon kuuluvat tottakai puoliso, kuin myös opiskelukaverit. Kiitos siis teille kaikille! Erityisesti haluan kiittää Mirkaa ja Maijaa, jotka ovat jaksaneet tukea tuhansien ja taas tuhansien kilometrien ajan. You know what I mean!

Opintojen ohella olen ehtinyt opetella myös valokuvaamista. Pelkästään blogin takia on hyvä osata käyttää kameraa ja ottaa hyviä kuvia. Kokeilin myös asukuvien kuvaamista Instagramiin ja blogiin. Tai siis kameran takana oli puolisoni ja itse yritin vain poseerata oikein. Se ei taida kuitenkaan olla minun juttu, tai ainakin paljon on vielä opittavaa. Pitää osata olla luonnollinen, jne. Noh, en aio vielä luovuttaa… Valokuvaamisesta olen saanut itselleni kuitenkin uuden, kivan harrastuksen.

Fashion by Sami-Petteri plus size guyFashion by Sami-Petteri plus size guy

Vuoden valopilkku oli Børje!

Opintojen aiheuttama stressi unohtui viimeistään siinä vaiheessa, kun Børje saapui perheeseen heinäkuussa. Tuo suloinen, täplikäs poika! On ollut ilo seurata Børjen kasvua, kehittymistä ja oppimista (välillä toki myös opittujen asioiden unohtelua). Mutkiakin on ollut matkassa. Børjen maitohampaita jouduttiin poistamaan kirurgisesti rautahampaiden tieltä, koska kaikki hampaat eivät vaihtuneet luonnollisesti. Sopivan ruokavalion löytäminen on ollut myös haastavaa, koska Børjen vatsa on erityisen herkkä. Tällä hetkellä kaikki näyttää hyvältä. Toivotaan, että isompia ongelmia ei tule jatkossakaan.

2017-07-30 04.33.48 1

BLOGI OLI VUODEN TOISEKSI PARAS ASIA

Heinäkuussa perustin myös oman domainin ja sen myötä syntyi tämä samipetteri.fi -blogi. Voiko siitä olla jo puoli vuotta! Blogin kautta olen saanut kokea paljon hienoja asioita. Olen saanut uusia tuttavia, päässyt I Love Me -messuille ja saanut tehdä yhteistyötä hienojen yritysten ja muiden bloggaajien kanssa. Tuskin maltan odottaa, mitä kaikkea uusi vuosi tuo tullessaan blogin parissa. Ainakin jo nyt tiedossa olevat jutut tulevat olemaan erittäin mielenkiintoisia!

Sami-Petteri Asikainen samipetteri.fiSami-Petteri Asikainen samipetteri.fi2017-10-23 03.14.15 12017-10-23 03.08.48 2

Puoli vuotta blogin parissa on ollut antoisaa. Etteivät kaikki kirjoitukset alkaisi maistumaan kinkulta, jota viitenä peräkkäisenä päivänä jouluna syödään, olen pitänyt viimeiset kaksi viikkoa “lomaa” koulusta ja blogista. Aika on kulunut lähinnä playstationin parissa, kirjoja lukien ja tulevaa suunnitellen. Tällä hetkellä luen Meik Wikingin kirjoittamaa LYKKE – onnellisten ihmisten salaisuudet -kirjaa. (Sama kirjailija on kirjoittanut “pienoiseksi” hitiksi nousseen HYGGE-kirjan.) LYKKE on tarjonnut uutta tietoa, mutta myös naurua kepeine heittoineen ja oivalluksineen. Ajatukseni on tehdä tammikuussa postaussarja, jossa käsittelen kirjan viisauksia. Pidätkö sinä kirjojen lukemisesta?

Kaikkinensa hieno vuosi takana. Nyt katse eteenpäin. Oletko sinä valmis uuteen vuoteen?

Sami-Petteri Asikainen

XOXO / Sami-Petteri

Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa sekä hyvää uutta vuotta!

Merry Christmas Hyvää Joulua Joulu

Heippa, rakkaat tonttuset! 🎅🎄❤

On aika hiljentyä viettämään joulua perheen parissa ja jäädä odottamaan joulupukin saapumista, kuunnellen samalla toinen toistaan kauniimpia joululauluja. Alkamassa on myös vuoden viimeinen viikko ja valmistaudumme juhlimaan Uuttavuotta kuohuvin juomin värikkäiden ilotulitteiden räiskyessä.

Kiitos kaikille lukijoille, ystäville ja yhteistyötahoille kuluneesta vuodesta! Vuosi on ollut raskas, mutta silti erittäin antoisa, loppuvuotta kohti parantuen. Kiitos teidän! Tehdään vuodesta 2018 entistä parempi yhdessä.

Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa sekä hyvää uutta vuotta!

XOXO / Sami-Petteri

AJATUKSIA MENNEESTÄ JA KATSE TULEVAAN

samipetteri.fi 2017-2018 Pohdintaa Mietteitä

Olen niin väsynyt. Tämän huomaa varsinkin aamuisin, kun ei millään meinaa jaksaa nousta ylös ja väsyttää. Kulunut vuosi 2017 on ollut aika raskas opintojen suhteen. Olen kuitenkin yrittänyt mielen positiivisena jaksamisen takia. Ilon aiheitakin on ollut monia. Ehkäpä uusi perheenjäsen, Børje, niistä merkittävin. Erityistä päänvaivaa opinnoissa on aiheuttanut harjoittelupaikan saaminen. Paikkojen varaussysteemi muuttui ja kaikki ei ole mennyt aivan kuten oppikirjassa. Onneksi alkuvuoden harjoittelupaikan varaus onnistui ja se on nyt varmistettu. Opinnoissa alkaa muutoin olla isoimmat kokonaisuudet takana. Toki on vielä paljon haasteita edessä ja keväällä koittaa niistä ehkä se haastavin, eli ruotsin kurssin läpäiseminen. Olen niin huono ruotsissa, *huoh*. Aloitan keväällä myös opinnäytetyön suunnittelun ja teen syventävien teoriaosuuden. Opintojen alkuvaiheessa olin lähes varma siitä, että aion suuntautua akuuttiin hoitotyöhön. Sittemmin olen kuitenkin huomannut, että mielenterveyspuoli sopii minulle paremmin. Erityisesti lasten ja nuorten psykiatrinen hoitotyö kiinnostaa kovasti. Enivei, opintojen suhteen tulossa siis aikamoinen urakka, *iik*.

Joulua ajattelin viettää ilman paineita. Ehkäpä pelaan vaan pleikkarilla ja lenkkeilen Børjen kanssa. Jouluaattona aion käydä äitini luona kahvilla ja isäni haudalla sytyttämässä kynttilän. Voi kun isä olisi täällä. Varsinkin näin perhejuhlan aikaan kaipaan häntä suunnattomasti…

samipetteri.fi 2017-2018 Pohdintaa Mietteitä

TULOSSA JÄNNITTÄVÄ, MUTTA KIIREINEN VUOSI!

Tuleva vuosi 2018 tuo mukanaan joitakin uusia tuulia, mm. blogissa. Niistä puhun sitten myöhemmin, kunhan kaikki osa-alueet on varmistuneet. Olen myös lupautunut näyttelemään kesäteatteriin. Siitäkin olen ihan älyttömän innostunut, vaikka toisaalta vähän jännittää. Halusin pienenä olla näyttelijä-laulaja ja valloittaa Hollywoodin,*hmm…*. Ei tullut minusta laulajaa, eikä myöskään näyttelijää. Tein myös oman bucket listan vuodelle 2018. En halua tehdä uuden vuoden lupauksia, koska ne eivät kuitenkaan toteudu omalla kohdallani. Toivelista toimii mielestäni paremmin. Se ei sido ja aiheuta turhaa stressiä.

samipetteri.fi 2017-2018 Pohdintaa Mietteitä

Kuinka sinä aijot viettää joulua? Millaisia suunnitelmia sinä olet tehnyt vuodelle 2018?

 

XOXO / Sami-Petteri

TOP 10 POSTAUKSET VUONNA 2017

TOP 10

Enää kaksi viikkoa jäljellä vuotta 2017! Nyt on aika koota 10 suosituinta postaustani yhdeksi listaksi. Olen hieman yllättynyt siitä, että listalta löytyy juuri ne kirjoitukset, jotka ovat olleet myös omia suosikkejani. Ensimmäiseltä sijalta löytyy teksti, joka on kirjoituksistani henkilökohtaisin. Kirjoitus isäni kuolemasta ja siihen liittyvästä suruprosessista oli pelottavaa julkaista, mutta teidän kaikkien tuki on ollut aivan uskomatonta!!

Jo tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia lukijoitani kuluneesta vuodesta! Uusi vuosi tuo mukanaan paljon hienoja juttuja, nimittäin tulevaan vuoteen liittyy monia tavoitteita, joita haluan saavuttaa.

TOP 10

10 SUOSITUINTA POSTAUSTA VUONNA 2017

  1. Minun tarinani: sitten kun kukkanen kesän on nähnyt hajoaa se maahan…
  2. Minun tarinani: kun tulin ulos kaapista…
  3. Timjaminen teeleipä – Miksi tyytyä vähempään kuin parhaaseen?
  4. Minun tarinani: Yksinäisyys
  5. Koskenlaskija-porkkanasosekeitto – Syksyn herkullisin keitto
  6. Ajatuksiani sairaanhoitajaopinnoista
  7. Puolison puheenvuoro!
  8. Chia Pudding – Vegaani jälkiruoka
  9. Mistä löytää tie hyvinvoivaan mieleen?
  10. Sieluni Silmin – Uuvuttaako? Ota nämä lisäravinteet käyttöön! (vieraskirjoittaja)

 

Mikä on sinun suosikki postauksistani? Kuuluiko sekin TOP 10 -listalle?

XOXO / Sami-Petteri

NOTE TO YOURSELF:

TOP 10

Ajatuksiani sairaanhoitajaopinnoista

Kolmas lukukausi opiskelua on pian päättymässä ja suurin osa teoriaopinnoista on takana päin. Omasta mielestäni opinnot ovat sujuneet hyvin, eikä pahoja notkahduksia ole tullut. Voisin jopa sanoa, että korkeakouluopinnot ovat olleet helpompia kuin alun perin ajattelin. Jos jollekin lukijalle on jäänyt epäselväksi, opiskelen siis sairaanhoitajaksi monimuotototeutuksella.

Sairaanhoitaja, Sairaanhoitajaopiskelija, Ammattikorkeakoulu

KUMPI ON TÄRKEÄMPÄÄ, AMMATILLINEN OSAAMINEN VAI KIELTEN OPISKELU?

Monimuoto-opinnoissa valtaosa on omatoimista ja itsenäistä työskentelyä. Lähiopiskelua on siis päivätoteutukseen verrattuna paljon vähemmän. Kokoonnumme noin kerran kuukaudessa viikon verran kampukselle lähiopintojen merkeissä. Muutoin opiskelemme itsenäisesti kotona. Mielestäni lähiviikon ohjelmassa on liian vähän panostettu ammatillisiin opintoihin. Tänä syksynä painopiste on ollut ruotsin kielen opinnoissa ja esimerkiksi vanhus-, mielenterveys- ja päihdehoitotyö ovat olleet mielestäni vähemmällä. En koe, että kielten opiskelu olisi turhaa ja ainakin omalla kohdallani ruotsin kielen opiskeleminen on ollut varmasti tarpeenkin. Herää kuitenkin kysymys, pitäisikö opinnoissa keskittyä ja panostaa enemmän ammatilliseen kehittymiseen? Varsinkin näin itäsuomalaisena ajattelen, että esimerkiksi lääkeosaaminen tai tipan asentaminen olisi tärkeämpää kuin ruotsin opiskelu. Kaikkia asioita ei opita luentosalissa, mutta olen myös pohtinut, onko reilua jättää käytännön oppiminen pääsääntöisesti harjoittelujen varaan?

Toisaalta jos opiskelijalla on selkeä visio siitä, millaiselle erikoisalalle haluaa suuntautua, ongelmaksi muodostuukin se, että opiskelijalla ei ole juurikaan mahdollista vaikuttaa harjoittelupaikkojen valintaan. Jos siis ylipäänsä saa harjoittelupaikan. Näin on ainakin meidän AMK:ssa. Ymmärrän toki, että perus- ja teoriaopinnot ovat kaikille samat, mutta ainakin itse haluaisin päästä harjoittelemaan paikoissa, jotka antavat parhaat valmiudet omaa työuraa ja tulevaisuutta silmällä pitäen.

LASTENTARHA VAI AMMATTIKORKEAKOULU?

Itselläni ei ole aikaisempaa kokemusta korkeakouluopinnoista. Ajattelinkin, että opiskelu olisi aikuismaisempaa kuin ammattikoulussa tai lukiossa. Luulin, että se näkyisi niin opiskelijoiden kuin opettajienkin käyttäytymisessä. Jossain määrin olen hieman pettynyt. Perinteiset käytöstavat ovat joillakin unohtuneet, tai niitä ei ole ollenkaan. Minua häiritsee, että oppitunnilla asioita huudellaan spontaanisti ilmaan. Itse olen lapsesta saakka oppinut, että puheenvuoro pyydetään ja sen myötä kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun tasapuolisesti. Ehkäpä tämän vuoksi monta asiaa onkin jäänyt sanomatta. En ihmettele, jos monen opiskelijan potentiaali jää huutoäänestyksen keskellä opettajilta havaitsematta.

OPETTAJIEN AMMATTITAIDOSTA EI SAA TINKIÄ!

Toukokuussa 2016 Merja Mäkisalo-Ropponen ja Sirpa Pietikäinen vieraskynäilivät Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa sairaanhoitajien koulutuksen tasosta ja opettajien pätevyyksistä opettaa. Suosittelen lukemaan heidän kirjoituksensa! Monien muiden hyvien ja tärkeiden ajatusten lisäksi kirjoitus nosti esille saman huolen, joka itselläni on ollut koko opintojeni ajan. Se on etä- ja verkko-opiskelun yleistyminen. Kaikkia asioita ei voi oppia verkossa. Monimuotototeutuksessa monet asiat opetetaankin lähiopetusviikoilla. Tällä hetkellä meillä keskitytään kielten ja tilastojen opiskeluun, kun monelle opiskelijalle tärkeämpää olisi opiskella käytännön asioita opettajan valvovan silmän alla. Mitä tulee opettajien pätevyyteen, olen tyytyväinen siihen, että meidän ammattikorkeakoulussa opettajat ovat ammattitaitoisia ja päteviä. Heillä on kokemusta sairaanhoitajan työstä, jota he myös jakavat meille. Aina voidaan toki kinastella siitä, kuka ja millainen on hyvä opettaja.

Kiteytettynä voisin sanoa, että sairaahoitajaopinnoissa painopisteen tulisi olla tulevien sairaanhoitajien kädentaidoissa ja kriisissä olevien ihmisen kohtaamisessa. Tärkeää olisi myös tukea opiskelijan mahdollisuuksia syventyä opinnoissaan niille erikoisaloille, joihin hänellä on vahva tulevaisuuden näky ja tahtotila. Vaikka meidän ammattikorkeakoulussa ei ole ongelmana opettajien ammattitaidon tai sopivan koulutuksen puute, opettajien valinnassa tulisi olla selkeät pelisäännöt. Ammattitaitoiset ja hyvän työkokemuksen omaavat opettajat ovat kaiken keskiössä, puhumattakaan siitä, että heillä on myös halu opettaa.

RAHA RATKAISEE

Olen erittäin huolissani rahan ja ajan säästämisesta opetuksessa. Tämän asian olen huomannut oman ammattikorkeakouluni kohdalla. Vastaus kysymyksiin on usein: resursseja ei ole ja opettajilla on hyvin niukasti aikaa käytettävissä. Kysynkin, onko sosiaali- ja terveysala oikea paikka säästää koulutuksessa?

Lopuksi haluan toistaa Merja Mäkisalo-Ropposen ja Sirpa Pietikäisen sanat: “Sairaanhoitajakoulutuksen laatu on pystyttävä turvaamaan. Tar­vitsemme päteviä, hyvin koulutet­tuja sairaanhoitajia tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon vaativiin työtehtäviin.”

 

XOXO / Sami-Petteri